Kognitiotiede on tieteenala, joka tutkii mieleen ja aivoihin liittyviä tietoilmiöitä, kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä. Yhteistä kognitiotieteen tutkimille ilmiöille on, että niitä kaikkia voidaan pitää älykkään informaation prosessoinnin muotoina. Nämä perinteiset tutkimuskohteet, kuuluvat myös lähitieteenalojen kuten psykologian, neurotieteen, filosofian ja kielitieteen tutkimuskohteisiin. Kognitiotieteelle omaleimaista on pyrkimys luonnontieteelliseen ja matemaattiseen täsmällisyyteen ilmiöiden mallintamisessa. Kognitiotieteen yhteys tekoälyyn ja tietojenkäsittelytieteeseen onkin perinteisesti kiinteämpi kuin lähialoilla. Tutkimus perustuu empiirisiin luonnontieteellisiin tutkimusmenetelmiin, kuten behavioraalisiin kokeisiin ja neurotieteiden metodeihin, sekä laskennalliseen ja matemaattiseen mallintamiseen. Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition ja hermostollisten taustamekanismien tutkimisessa, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaation prosessoinnin tutkiminen kuuluvat kognitiotieteen piiriin. Kognitiotieteen alaan luetaan myös monet mielenfilosofian, psykologian filosofian ja tekoälyn filosofian välimaastoon asettuvat suuret kysymykset kuten:

Miten ihmisaivojen muodostama kuva ulkomaailmasta eroaa objektiivisesta fysikaalisesta todellisuudesta? Mikä on näiden suhde?

Miten tietoisuus ja mentaaliset sisällöt toteutuvat aivojen hermofysiogisissa ja laskennallisissa mekanismeissa?

Miten ihmisen evoluutio on johtanut siihen, että ihmisaivoista on kehittynyt sellaiset, että ne käsittelevät tietoa juuri tällä tavalla? Miksi biologisista hermosoluista koostuvat aivot pyrkivät ja miten ne kykenevät hankkimaan tietoa ulkomaailmasta, kielestä, tai vaikkapa maailmankaikkeuden synnystä joka tapahtui miljardeja vuosia sitten?

Missä ihmismielen tai koneen tietokyvyn rajat tulevat vastaan? Onko täysin ylittämättömiä rajoja edes olemassa? Ovatko ihmismielen ja mekaanisten koneiden tiedonkäsittelyn rajat yhtenevät, vai eroavatko ne jotenkin?

Opiskelu

Helsingin yliopistossa kognitiotieteen kandi- ja maisteritason opetusta annetaan vuodesta 2017 alkaen humanistisessa tiedekunnassa osana kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien (LingDA) koulutusohjelmaa (WebOodissa kurssikoodit LDA-C ja KIK-KK). 2020 alkaen kognitiotiedettä voi lukea pääaineena uudessa Linguistic Diversity and Digital Humanities (LingDig) -koulutusohjelmassa. Kognitiotieteen tieteenala ja sen piirissä toimivat tutkimusryhmät kuuluvat vuoden 2018 alusta uuteen digitaalisten ihmistieteiden osastoon (DDH). Katso lisää Opiskelu-välilehdeltä, kognitiotieteen opetussivuilta tai kognitiotieteen kotisivuilta.

Historiikki

Kognitiotiede aloitti toimintansa usean oppiaineen yhteisenä koulutusohjelmana 1980-luvun lopulla. Se on sittemmin kehittynyt itsenäiseksi oppiaineeksi seuraavien vaiheiden kautta. Läheistä yhteistyötä on tehty koko ajan psykologian oppiaineen kanssa.

1988 Kognitiotieteen koulutusohjelma perustetaan. Ensimmäiset kognitiotieteen opiskelijat (n = 5) aloittavat humanistisessa tiedekunnassa. Opetuksen järjestävät yhdessä psykologian, filosofian ja kielitieteen laitokset. Hallinnollisesti kognitiotiede on psykologian laitoksen alaisuudessa, dosentti Göte Nymanin ohjauksessa.

1988 Intelligenzian esiasteenakin pidetty Simpleksi ry perustetaan.

1991 Ensimmäinen kognitiotieteen maisteri, Patrick May, valmistuu.

1994 Intelligenziasta tulee rekisteröity yhdistys.

1997 Kognitiotieteen professuuri perustetaan psykologian laitokselle. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Yhteiskuntatieteiden tohtori Pertti Saariluoma valitaan tehtävään viisivuotiskaudeksi.

1997 Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen Käytettävyyskoulu perustetaan. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille asiantuntijuutta käytettävyydessä ja vahva perusta jatko-opinnoille.

1998 Vuosittainen sisäänpääsykiintiö nostetaan 10 opiskelijaan.

1998 Salainen tiedekunta perustetaan.

2002 Filosofian tohtori Christina M. Krause valitaan kognitiotieteen professoriksi viisivuotiskaudeksi.

2002 Psykologian laitos muuttaa nykyiseen sijaintiinsa Siltavuorenpenkereelle.

2003 Kognitiotieteen amanuenssin virka perustetaan; filosofian maisteri Otto Lappi aloittaa tehtävässä.

2003 Ensimmäinen kognitiotieteen tohtorintutkinto valmistuu. Pauli Salo (nykyisin Pauli Brattico) väittelee otsikolla _Causatives and the Empty Lexicon: A Minimalist Perspective_vastaväittäjänään professori Ernest Lepore (Rutgers University).

2004 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta perustetaan; psykologian laitos siirtyy uuteen tiedekuntaan ja kognitiotiede sen mukana.

2005 Koulutusohjelma käy läpi mittavan uudistuksen Bolognan prosessin yhteydessä.

2007 Professori Christina M. Krausen virka muutetaan pysyväksi.

2007 Vuosittainen sisäänottokiintiö nostetaan 12 opiskelijaan.

2008 Kognitiotieteen yliopisto-opettajana (ma.) toimii Otto Lappi.

2009 Kognitiotiede saa 50-prosenttisen yliopistonlehtorin, kun kognitiivisen ja havaintopsykologian lehtoraatti (Jussi Saarinen) jaetaan psykologian ja kognitiotieteen kesken.

2010 Psykologian, kasvatustieteen ja puhetieteiden laitokset yhdistävä käyttäytymistieteiden laitos perustetaan. Kognitiotiede siirtyy uuden laitoksen alle osana psykologian ja kognitiotieteen oppiaineryhmää.

2011 Vuosittainen sisäänottokiintiö nostetaan 15 opiskelijaan.

2011 Professorin sijaisena toimii FT Pauli Brattico.

2012 Professorin sijaisena toimii dos. Minna Huotilainen. Amanuenssin tehtäviä hoitaa FM Henri Kauhanen.

2013 Professuurin ollessa täyttämättä hoitaa tehtäviä lukuvuonna 2013–2014 yliopistonlehtori (ma.) FT Alina Leminen.

2014 2014 – 2016 tehtäviä hoitaa yliopistonlehtori (ma.) FT Otto Lappi.

2016 Pääaineopiskelijoiden sisäänotto lakkautetaan koulutusohjelmauudistuksen ajaksi. Yliopistonlehtori Otto Lappi jatkaa täyttämättömään professuuriin kuuluvien tehtävien hoitamista.

2017Kognitiotiede siirtyy takaisin humanistiseen tiedekuntaan. Väliaikainen sijoituspaikka löytyy nykykielten laitoksen alta.

2018 Kognitiotiede siirtyy vasta perustettuun digitaalisten ihmistieteiden osastoon. Professuurin ollessa täyttämättä tehtäviä hoitamaan palkataan Otto Lapin lisäksi toinen yliopistonlehtori (ma.). Tehtävään valitaan FT Alina Leminen.

2019 Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää 26.3.2019 kognitiotieteen maisterivaiheen opintosuunnan perustamisesta ja sisäänoton avaamisesta syksyllä 2020.