Kognitiotieteen opiskelijajärjestö Intelligenzia ry otti tällä viikolla kantaa sen puolesta, että kognitiotieteen koulutuksen sisäänottoa jatkettaisiin humanistisessa tiedekunnassa mahdollisimman pian. Mielestämme koulutuksen tulevaisuuden epävarmuus on jatkunut liian kauan, ja uusien opiskelijoiden puuttuminen on vahingollista tieteenalan jatkuvuudelle. Sisäänoton avaaminen olisi mahdollista perustamalla kognitiotieteelle oma opintosuunta johonkin olemassaolevaan ohjelmaan tai vaihtoehtoisesti kokonaan uuteen digitaalisten ihmistieteiden koulutusohjelmaan.

Allaoleva kannanotto lähetettiin yliopiston vararehtorille, humanistisen tiedekunnan dekaanille sekä nykykielten laitoksen johtajalle. Dekaani oli vastauksessaan yhtä mieltä kognitiotieteen potentiaalista, ja konnareiden opiskelijaedustus toivotettiin tervetulleeksi kognitiotiedettä koskeviin neuvotteluihin sitten, kun tammikuussa uudet osastot aloittavat työnsä. Tämä vaikuttaisi lupaavalta suunnalta, ja Intelligenzia jatkaa koulutuspoliittista vaikuttamista humanistisessa tiedekunnassa. Myös kognitiotieteen tutkijat ja opiskelijat ovat tärkeässä roolissa, kun tieteenalan ja sen tutkimusaiheiden merkitystä tuodaan aktiivisemmin esiin. Lokakuun Tekoäly & filosofia -tapahtuma oli tästä erinomainen esimerkki.

Arvon vararehtori Sari Lindblom, dekaani Hanna Snellman ja laitosjohtaja Ulla Tuomarla, Otamme teihin yhteyttä kognitiotieteen opiskelijoiden edustajina ja haluaisimme ilmaista huolemme tieteenalamme jatkuvuuden puolesta. Olemme huolissamme kognitiotieteen säilymisestä Helsingissä, sillä kognitiotieteen koulutusohjelmaan on otettu uusia opiskelijoita viimeksi syksyllä 2015. Toivomme teiltä pikaisia toimia asian eteen, sillä kognitiotieteen koulutuksen lakkauttaminen olisi menetys sekä Helsingin yliopistolle että kognitiotieteen osaamiselle Suomessa. Kognitiotiede tuottaa nykyaikana ehdottoman tärkeää tietoa ihmisen tiedonkäsittelystä sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta. Kognitiotieteen opiskelumahdollisuuksista tiedustellaan ainejärjestöltämme usein, ja alan tutkimusaiheet herättävät laajasti kiinnostusta ajankohtaisuudellaan. Esimerkiksi kognitiotieteen henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä SFY ry:n lokakuussa 2017 järjestämä Tekoäly & filosofia –tapahtuma keräsi yli 300 kuuntelijaa koko päiväksi. Tammikuussa 2017 kognitiotiede siirtyi käyttäytymistieteellisestä humanistiseen tiedekuntaan ja on sen jälkeen ollut nykykielten laitoksella osana LingDA-maisteriohjelmaa, mutta ei omana opintosuuntanaan. Tämä ratkaisu oli alusta lähtien ajateltu väliaikaiseksi, ja kognitiotiede onkin siirtymässä vuodenvaihteessa perustettavaan digitaalisten ihmistieteiden (Department of Digital Humanities, DDH) osastoon. Tämä on ehdottomasti oikea suunta, ja kognitiotieteellä on osastolle varmasti paljon annettavaa. Tiedekuntasiirtymän yhteydessä käytiin keskusteluja siitä, että kognitiotiede jatkuisi ”siirtymävaiheen” jälkeen opintosuuntana joko jo olemassa olevassa tai myöhemmin perustettavassa maisteriohjelmassa. Tietoomme on kuitenkin tullut, että kognitiotieteen opintosuunnan perustaminen ja sisäänoton jatkuminen vaikuttaisi nyt epävarmalta. Tämä on huolestuttavaa, sillä uusi opintosuunta olisi perustettava viimeistään ennen vuotta 2023, muuten koulutus lakkautetaan tutkintovaatimusten vanhentuessa. Haluaisimme nyt korostaa opintosuunnan pikaisen perustamisen tärkeyttä uuden osaston menestymisen ja kognitiotieteen tieteenalan säilymisen kannalta. Kuten varmasti tiedätte, yliopiston tehtävä on tutkimuksen tuottamisen lisäksi järjestää myös opetusta. Helsingin yliopiston 2017–2020 strategian yksi keskeinen tavoite onkin tuoda opiskelijat keskiöön ja osallistaa heitä tutkimuksen tekoon jo opintojen alussa. Jotta uusi digitaalisten ihmistieteiden osasto voisi uusiutua ja kehittyä, tarvitaan myös osaston tieteenaloista kiinnostuneita opiskelijoita jatkamaan sen tutkimustyötä. Kognitiotieteen koulutusohjelma on perinteisesti houkutellut paljon tutkimukseen orientoituneita ja motivoituneita opiskelijoita, jotka jatkavat usein myös väitöskirjantekijöiksi. Myös esimerkiksi suositut tutkimusharjoituskurssit ovat tuottaneet tutkimusryhmille arvokasta dataa ja jopa kansainvälisiä artikkelijulkaisuja. Kognitiotieteen ympärille olisi mahdollista luoda aidosti monitieteinen ja Ison pyörän tavoitteiden mukainen maisteriohjelma, esimerkiksi yhdistettynä digitaalisiin ihmistieteisiin ja tietojenkäsittelytieteeseen. Kognitiotieteen professuurin pikainen täyttäminen olisi erittäin tärkeää kognitiotieteen koulutuksen tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Jo vuodesta 2013 täyttämättä ollut professuuri on onneksi mainittu nykykielten laitoksen henkilöstösuunnitelmassa, mutta viran täyttäminen täytyisi siirtää myös DDH-osaston suunnitelmiin. Ajankohtaisella ja tutkimuspainotteisella digitaalisten ihmistieteiden maisteriohjelmalla, jossa kognitiotiede olisi yksi opintosuunnista, humanistinen tiedekunta ja Helsingin yliopisto voisivat nostaa profiiliaan myös kansainvälisesti. Kognitiotiede taas saisi uusia opiskelijoita ja päätöksen pitkään jatkuneelle epävarmuudelle. Toivomme Teidän siis huomioivan kognitiotieteen opintosuunnan perustamisen merkityksen päätöksenteossanne. Kunnioittaen, Intelligenzia ry, Kognitiotieteen opiskelijajärjestö